Näytelmät
Pikkuaasi, Musta Kissa ja Korppu Koira lähtevät pelastamaan Aasiruhtinasta ja koko Piilomaata, joita ilkeä Muuli Mukkelis pitää vallassaan. Vaarallisen matkan vaiheissa Pikkuaasi ei anna periksi, vaan on rohkea ja tehtävässään uskollinen loppuun asti. – Alkuperäisteoksen on kirjoittanut lastenkirjailija Lea Pennanen (1929-2019).
Kaislikossa suhisee on klassikkotarina omaperäisten eläinhahmojen elämästä. Vesirotta, Myyrä, Mäyrä ja Rupikonna oppivat tukemaan ja arvostamaan toisiaan taistellessaan Konnakartanon puolesta. Yhteistuumin näätien valtaamat alueet saadaan takaisin omistajalleen ja rauha palautuu takaisin eläinten asuinsijoille. – Näytelmä pohjautuu englantilaisen Kenneth Grahamen (1859-1932) samannimiseen romaaniin.
Kertomuksessa seurataan lampaiden elämää paimenen hoidossa. - Näytelmä pohjautuu Jeesuksen vertauksiin (Raamattu).
Näytelmä kertoo Jeesuksen vertauksen Tuhlaajapojasta. Tällä kertomuksella Jeesus tahtoi sanoa kuulijoilleen, että Jumala on rakastava ja anteeksiantavainen Isä. - Näytelmän käsikirjoitus pohjautuu Raamattuun.
Jack, Anne, Filip ja Dinah sekä Kiki-papukaija suuntaavat kesälomallaan vuoristoon paikalle, jonka lähistöllä sijaitsee salaperäinen linna. Matkallaan he saavat kokea jännittäviä seikkailuja. Neuvokkaasti ja yhdessä toimien nuoret selviävät kiperistäkin tilanteista. - Näytelmän pohjana olevan seikkailukertomuksen on kirjoittanut englantilainen kirjailija Enid Blyton (1897-1968).
Kuusivuotias Olli-poika saa syntymäpäivälahjaksi sukset, ja hänen ensimmäisestä hiihtoretkestään muodostuu ihmeellinen seikkailu! Olli oppii, että kevät, kesä, syksy ja talvi tulevat aina samassa järjestyksessä ja että niillä kaikilla on oma, arvokas tehtävänsä. - Sadun kirjoittaja on ruotsalainen kirjailija ja kuvittaja Elsa Beskow (1874-1953).
Pienen Pau-pojan sairastaessa tapahtuu hänen huoneessaan jotain aivan kummallista: tapetin kukkakuviosta tulee esille Prinsessa Lilaloo, joka vie Paun Kuinka-Kum-Maahan - ja siitä vasta seikkailu alkaa! Pau oppii näkemään tavallisissa ja vaikeissakin päivissä iloisia asioita. - Tämän mielikuvituksellisen satuseikkailun on kirjoittanut Marjatta Kurenniemi (1918-2004).
Satu kertoo kahdesta hyväsydämisestä tontusta, Kristallilinnan väestä ja sen oikukkaasta prinsessasta. Prinsessa oppii huomaamaan, että ulkonaista kauneutta tärkeämpi on hyvä sydän. - Nipan ja Napan lahja on Tyyne-Maija Salmisen (1903-1967) kirjoittama.
Ystävykset Dinah, Anne, Filip ja Jack sekä hänen papukaijansa Kiki ovat innoissaan päästessään lentokoneen kyytiin. Lapset lentävät keskelle jännittäviä tapahtumia, joiden keskellä he toimivat rohkeasti ja neuvokkaasti toisiaan auttaen. - Tämä seikkailunäytelmä pohjautuu englantilaisen kirjailijan Enid Blytonin (1897-1968) kirjaan.
Ritari Yrjänä saapuu aseenkantajansa Matiaksen kanssa kaupunkiin, jota ilkeä lohikäärme pitää vallassaan. Urhea ritari on valmis tekemään kaikkensa vapauttaakseen kaupungin asukkaat pedon vallasta. - Näytelmä pohjautuu keskiaikaiseen legendaan.
Tarinassa metsänväki pääsee maistamaan appelsiinin virkistävää mehua ja huomaa, että jaettu ilo on moninkertainen ilo. Näytelmässä seikkailevat muun muassa Männynkäpy, Keijukainen, Tonttu Konkelo ja Sammakko sekä monia muita metsän eläimiä. - Elsa Beskow (1874-1953) on Ruotsin tunnetuimpia sadunkertojia.
Onnimanni, vihreänuttuinen ja lämminsydäminen pieni mies, asuu tuuheiden saniaisten keskellä Metsän Suloisimmassa Paikassa. Siellä hänellä on sairastupa, jossa hän hoitaa ja auttaa metsän eläimiä. Myös varis Rikkosiipi saapuu sinne apua pyytämään loukattuaan siipensä. Tarina kertoo todellisesta ystävyydestä, anteeksiantamisesta ja muutoksen mahdollisuudesta. - Sadun on kirjoittanut Marjatta Kurenniemi (1918-2004).
Sadussa Lotta ja Juhani oppivat iloitsemaan antamisesta. Peikkojen pimeyden valtakunta sortuu, kun lapset kertovat joulun tähden merkityksen: Vapahtaja on syntynyt! – Sakari Topeliuksen (1818-1898) kirjoittama satu Peikkojen joulu löytyy kokoelmasta Lukemisia lapsille.
Maija Mehiläinen ihailee luonnon kauneutta ja kypsyy tekemään yhteistyötä toisten mehiläisten kanssa oman pesänsä parhaaksi. Mehiläisyhdyskunta on esimerkki yksimielisyydestä ja valmiudesta tehdä työtä yhdessä. – Saksalainen Valdemar Bonsels (1880-1952) kirjoitti kirjan vuonna 1912. (Tällä hetkellä ei ohjelmistossa.)
Tarina kertoo kahdesta valtakunnasta ja niiden hallitsijoista. Sammakkokuningas kadehtii Lummekuninkaan valtakuntaa ja lankeaa juonitteluun, jota se myöhemmin syvästi katuu. Lopulta vääryydet korjataan ja Sammakkokuningaskin näkee kaiken hyvyyden ympärillään. – Näytelmä pohjautuu Aili Siniluodon (1899-1972) kirjoittamaan samannimiseen satuun.
”Nyt hyvästi, ystävät, jääkää, Höyhensaarille matkustetaan. Ei taival ole niin pitkä, se kestävi hetkisen vaan.” Maija ja Juhani matkaavat illan tullen mielikuvituksen siivin Höyhensaarille, unten maailmaan. Siellä he kohtaavat niin Prinsessa Ruususen kuin puhuvat kasvit ja eläimet. Höyhensaaria vaivaa kauan jatkunut kuivuus, johon saadaan apu saaren asukkaiden iloksi. – Näytelmä pohjautuu Arvid Lydeckenin (1884-1960) samannimiseen runoon.
Hiirisen perhe joutuu huimaan seikkailuun etsiessään uutta kotia. Ystävälliset metsän eläimet auttavat ja rohkaisevat hiirulaisia näiden vaikeuksissa. Kaikki kääntyy parhain päin. - Tämän englantilaisen kansansadun on Suomen lapsille kertonut Helmi Krohn (1871-1967).
Iris, joka on asunut koko lapsuutensa maalla, joutuu muuttamaan kaupunkiin. Sinne sopeutuminen on hänelle vaikeaa. Monien vaiheiden jälkeen Iris palaa takaisin Metsäpirttiin. Myös vuosia maailmaa kiertänyt viulisti-isä tulee kotiin. - Kertomuksen on kirjoittanut Anni Swan (1875-1958).
Ahkera Myyrä saa uudet pellavaiset housut ystäviensä avustamana. Yhdessä iloisella mielellä puuhaten työ saatiin päätökseen. Luonnosta saadaan paljon hyvää ja hyödyllistä. Eläimillä ja kasveilla on oma tärkeä tehtävänsä ja kaiken on tarkoitus toimia sopusoinnussa. – Tšekkiläisen Zdeněk Milerin (1921-2011) luoma Myyrä oli ensin animaatiohahmo ja myöhemmin Myyrän seikkailuista tehtiin lastenkirjoja.
Ruma ankanpoikanen ei lannistunut vaikeuksiensa keskellä, vaan osasi arvostaa kaikkea kaunista ja odotti sitä omaankin elämäänsä. - Tämän tunnetun tarinan rumasta ankanpoikasesta kirjoitti tanskalainen kirjailija Hans Christian Andersen (1805-1875).
Punarinta johdattaa yksinäisen Mary-tytön muurien ympäröimään salaiseen puutarhaan. Puutarhaa kunnostaessaan Mary oppii ystävänsä Dickonin ja serkkunsa Colinin kanssa, että jokaisen ihmisen sydän on kuin puutarha, joka tarvitsee huolenpitoa ja hoitoa. - Näytelmä pohjautuu englantilaisen kirjailija Frances Hodgson Burnettin (1849-1924) kirjaan.
Kertomus sijoittuu 1800-luvun Hollantiin. Brinkerin perhettä varjostaa vuosia sitten tapahtunut onnettomuus, jossa isä loukkaantui. Perheen äiti sekä reippaat lapset Gretel ja Hans ovat kuitenkin oppineet löytämään kiitollisuuden aiheita elämässään. Hansin peräänantamattomuuden ansiosta perhe löytää lääkärin, joka voi auttaa onnettomuudessa loukkaantunutta isää. Juoneen vaikuttavat ratkaisevasti luistelukilpailut, joissa pääpalkintona on hopeiset luistimet. - Mary Mapes Dodge (1831-1905).
Peukaloisen kokoiseksi muuttunut Nils-poika matkaa kesyn Martti-hanhen selässä läpi Ruotsin villihanhien seurassa. Matkan edetessä Nils ystävystyy hanhien kanssa ja oppii kunnioittamaan eläimiä sekä ympäröivää kaunista luontoa. Ruotsalainen kirjailija Selma Lagerlöf (1858-1940) tarkoitti tämän kirjan alun perin koulukirjaksi Ruotsin lapsille, mutta siitä on tullut vuosien saatossa monen sukupolven rakastama satuklassikko.
Näytelmä kertoo Pauli-pojan monivaiheisesta matkasta Turmeluksen kaupungista Taivaalliseen kaupunkiin. Matkan varrella Pauli kokee niin ilon hetkiä kuin kovia koettelemuksia. Hän luottaa kaikissa matkan vaiheissa Kuninkaan apuun ja lupauksiin. - Näytelmä pohjautuu Helen Louisa Taylorin (1818-1885) Pikku Kristityn vaellus -kirjaan, joka on mukaelma John Bunyanin (1628-1688) Kristityn vaellus -teoksesta.
Näytelmässä tutustutaan Alppien rinteellä asuvaan Heidiin, hänen ystäviinsä Klaaraan ja Vuohi-Pekkaan sekä Heidin isoisään, jota kutsuttiin alppivaariksi. Kaikki he tulivat huomaamaan, kuinka vaikeillakin elämänvaiheilla oli hyvä tarkoituksensa. - Tarinan Heidistä on kirjoittanut sveitsiläinen kirjailija Johanna Spyri (1827-1901).
Tässä klassikkosadussa prinsessa Florinna ja prinssi Amundus joutuvat ilkeiden juonittelujen kohteiksi. Paha haltija taikoo prinssin siniseksi linnuksi. Kun taika raukeaa, paha saa palkkansa. Hyvyys on voimakkaampi kuin pahan valta. – Sadun on kirjoittanut Suomen lasten satusetä Sakari Topelius (1818-1898).
Puuseppä Gepetto veistää itselleen puisen nuken, ja näin saa alkunsa Pinokkion tarina. Haltijatar herättää puunukke Pinokkion eloon ja antaa sille lupauksen: jos Pinokkio osoittaa olevansa urhea, rehellinen ja epäitsekäs, niin jonakin päivänä siitä tulee aivan oikea poika. Samu Sirkan avulla Pinokkion haave viimein toteutuu. - Tarinan Pinokkiosta on kirjoittanut italialainen kirjailija Carlo Collodi (1826-1890).
Pikku kanit menivät herra Vänskän puutarhaan maistelemaan porkkanoita ja muita herkkuja vastoin äidin neuvoja. He saivat opetuksen, jonka muistivat aina: tottelemattomuus ei kannata. Kun toimii oikein, saa aikaan hyviä asioita niin omassa kuin toistenkin elämässä. – Beatrix Potter (1866-1943) oli englantilainen lastenkirjailija ja kuvittaja. (Tällä hetkellä ei ohjelmistossa.)
Jeesus vastasi kysymykseen ”Kuka on lähimmäiseni?” kertomalla Laupiaasta samarialaisesta. Hän tahtoi kertomuksen kautta opettaa, mitä rakkaus Jumalaan saa aikaan suhteessa toisiin ihmisiin. – Näytelmän aihe on saatu Raamatusta, jonka opetuksiin myös partioihanteet pohjautuvat.